sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Komia on aina komia
Tässä posttauksessa näättä meijän nykysen tuvanpöyän suhtteellisen karun lähtötilantteen. Usiammat ois menny pöytäostoksille Ikeaan, mutta meille kävi sillälailla hyvä tuuri, että miekkonen sai (ihan luvan kaas) hakia tämän erräältä erämaakämpältä.
Pientä fikssaustahan tämä tietysti vaati, ja meinas pallaa käämitki muutaman kerran tämänkkaas. Vanaha järkyttävä viheriä maali ei nimittäin lähteny millää ilivveellä pois ja sehän ruukattaan rapsutella pois ennen maallausta.
Vaan ko ei lähteny, niin miekkonen oli kaikessa hilijasuuessa pyyhkiny valakosta maalia vaan tuon viheriän päälle. Pyssyy jos pyssyy.
Nii ja yks aika oleellinenhan tästä puuttuu, nimittäin yks loova on aikojen saatossa kavonnu. Mutta putuaahan monesti päästäki muutama ruuvi, niin mikssei sitte näin vanahasta pöyvästä katuais yks laatikko.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti